Katariina Vilén
Rahulan koulun rehtori
Yrittäjyyskavatuksen PUUTARHA- kehittämishankkeen loppuraporttI
NAISTEN HEMMOTTELUILTA RAHULAN KOULULLA 8.5.2014
Vedän koulumme OPPILASTOIMIKUNTAA. Oppilastoimikunnan
hallitus kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa ja tarvittaessa useammin. Tämän
opintokokonaisuuden kehittämishankkeeni kohdistui oppilastoimikunnan
hallituksen ja oppilaiden kanssa yhdessä suunnittelemaan ja järjestämään ÄITIEN
HEMMOTTELUILTAAN Rahulan koululla 8.5.2014.
Opetussuunnitelmassamme osallistuva
kansalaisuus ja yrittäjyys – aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta
hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää
osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille
toimintatavoille.
Koulun oppimiskulttuurin ja oppimistapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä (Perusopetuksen laatukriteerit): omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.
Koulun oppimiskulttuurin ja oppimistapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä (Perusopetuksen laatukriteerit): omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.
TAUSTAA
Krista Kiurun mielestä koulu ei innosta
oppilaita terveeseen uteliaisuuteen ja tiedon keräämiseen. Yhä useampi lapsi
haluaa pysyä mukavuusalueellaan. Koulun tulisi myös tarjota enemmän
yhteisöllisyyttä, sillä lapselle ja nuorelle on tärkeää tuntea olevansa osa
yhteiskuntaa.
Parhaillaan laaditaan uusia
opetussuunnitelmia, jotka otetaan käyttöön syksyllä 2016. Tärkeimpiä kysymyksiä
tässä ennakoivassa työssä mielestäni ovat seuraavat kysymykset.
USKALLAMMEKO UUDISTUA RIITTÄVÄSTI?
Inhimillinen ensimmäinen reaktio muutokseen
on usein: “Mitä vikaa entisessä oli?”
Muutosvastaisuus on hyvin yleisinhimillinen piirre, johon meillä ei
kuitenkaan nykyisin ole enää varaa. Pysyvyyteen pyrkimisessä yhtä tärkeää on,
että organisaatiossa on “kellokkaita” tai hengen luojia, jotka jaksavat tehdä
työtä ja kannustaa muita muutokseen. Läheskään kaikki entisessä työnteon
tavassa ei ole ollut pelkkää virhettä, mutta tulevaisuus edellyttää meiltä koko ajan uutta toisin sanoen jatkuvaa
muutosta (Tiimityö - käytännön opas). Julkisuudessa sanotaankin nykyään,
että koulun on muututtava. Perinteisesti on ajateltu, että oppijan täytyy
muuttua ja että oppijan suunnan määrää opettaja.
MITEN OPETETAAN? Lähtökohtana
on, että ihminen on toimija. Keskiöön
nousee oppiminen. Kyseessä on kokonaisvaltainen prosessi, jossa yksilö omista lähtökohdistaan oppii koko
ajan uutta ja monella tavalla kunkin hetken tarpeiden pohjalta. Ongelmaratkaisu
ja itseohjautuvuus nousevat keskeisiksi. Toisaalta se irrottaa oppimisen
perinteisestä ajasta ja paikasta (esim. Higgens & Deward,1996)
Oppimisympäristöstä muodostuu avoin. Oppimista tapahtuu joka paikassa, missä
ihminen liikkuu ja elää, kaikilla mahdollisilla tavoilla. (Kyrö; Yrittäjyyden
tarinaa kertomassa 1997).Klassinen ajatus siitä, että opettaja voisi jotenkin
siirtää tietämänsä tosiasiat oppijalle, ei pidä paikkansa sen perusteella, mitä
nykyisin tiedämme (Lauri Järvilehto; Hauskan oppimisen vallankumous)
MITÄ OPETETAAN? Tänä päivänä
tieto on kaikkien saatavilla, jos vain omaa hyvän lukutaidon. Tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää onkin taata kaikille mahdollisimman
hyvä luku- ja kirjoitustaito unohtamatta medianlukutaitoa.
MITEN KASVATAMME TULEVAISUUDEN KANSALAISIA? Millaisia tietoja, taitoja ja osaamisia tarvitaan tulevaisuuden
kansalaiselta? Nykyisin luovuus, uusien
asioiden innovatiivinen keksiminen ja kokeileminen on nostettu tärkeäksi
tuottavien ja hyvien työntekijöiden ominaisuudeksi.
ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN. Peruskoulun opetussuunnitelmien perusteissa (16.1.2004) sanotaan:
”Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että
yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon” (3.4 Työtavat).
Yksilö siis nähdään toimijana. Koululuokissa oppiminen on silti edelleen
pääsääntöisesti yksilötyön varassa. Koetaanko yksilöiden erilaisuus yhdessä
toimimisen esteeksi? Yksilöllisen
persoonallisen kasvun edistäminen ja yhteistyötaitojen lisääminen ei pitäisi
nähdä vaihtoehtoina. Päinvastoin ne tukevat toinen toisiaan, kun ne saadaan
hyvin toimimaan. Hyvä yhteisö on toinen toisiaan kunnioittavia persoonia.
Yksilöllisyyden parhaat puolet rikastuttavatkin kokonaisuutta. Itsensä
luontevasti tunteva ja hyväksyvä yksilö on myös hyvä yhteisön jäsen. (Yksilöt
yhdessä; Raina, Haapaniemi)
YKSILÖKESKEISYYDESTÄ YHDESSÄ TEKEMISEEN JA YHTEISÖLLISYYTEEN. Meille ihmisille ryhmässä toimiminen on tuttua jo perheestä.
Vaikka ryhmätoiminta onkin meille luonnollista, se ei ole aina helppoa.
Toisaalta ryhmän onnistuessa se antaa todella paljon.
Ryhmässä maailma on rikkaampaa kuin oma yksityinen maailmamme. Toimivassa ryhmässä kaikki jäsenet tuntevat ryhmän perustehtävän. Kuitenkin ryhmä määrittelee ne aina uudelleen.
Ryhmä tarjoaa meille monenlaisia tietoja sekä tuntemuksia itsestämme, toisista ihmisistä ja ympäristöstämme. Ryhmässä opimme ilmaisemaan itseämme sekä kuuntelemaan muita entistä enemmän. Hyvin toimivassa ryhmässä osataan kuunnella sekä ilmaista tunteita ja erimielisyyksiä He tuntevat vastuuta toisistaan sekä ryhmästä. Ryhmän ilmapiiri on vapaa ja luonteva, ja kaikilla on hyvä olla ryhmässä.
Ryhmässä maailma on rikkaampaa kuin oma yksityinen maailmamme. Toimivassa ryhmässä kaikki jäsenet tuntevat ryhmän perustehtävän. Kuitenkin ryhmä määrittelee ne aina uudelleen.
Ryhmä tarjoaa meille monenlaisia tietoja sekä tuntemuksia itsestämme, toisista ihmisistä ja ympäristöstämme. Ryhmässä opimme ilmaisemaan itseämme sekä kuuntelemaan muita entistä enemmän. Hyvin toimivassa ryhmässä osataan kuunnella sekä ilmaista tunteita ja erimielisyyksiä He tuntevat vastuuta toisistaan sekä ryhmästä. Ryhmän ilmapiiri on vapaa ja luonteva, ja kaikilla on hyvä olla ryhmässä.
MITEN SYNNYTÄMME INNOSTUMISTA OPPIMISEEN?
Kyse on opettamisen ja oppimisen “uudenlaisesta“ ajattelusta. Opettajan tulisi järjestää oppilaille oppimistilanteita sekä ohjata ja neuvoa heitä yksilöllisesti, kun taas oppilaat opiskelevat yhdessä ja opettavat toisiaan. Onnistuessaan oppilaiden vuorovaikutustaidot kehittyvät, luovat ratkaisut lisääntyvät ja oppimisen ilo kasvaa. Todennäköisesti opettajalla on myös paremmin aikaa ohjata apua tarvitsevia henkilökohtaisesti.
Kyse on opettamisen ja oppimisen “uudenlaisesta“ ajattelusta. Opettajan tulisi järjestää oppilaille oppimistilanteita sekä ohjata ja neuvoa heitä yksilöllisesti, kun taas oppilaat opiskelevat yhdessä ja opettavat toisiaan. Onnistuessaan oppilaiden vuorovaikutustaidot kehittyvät, luovat ratkaisut lisääntyvät ja oppimisen ilo kasvaa. Todennäköisesti opettajalla on myös paremmin aikaa ohjata apua tarvitsevia henkilökohtaisesti.
UUTENA HAASTEENA ELÄMÄNHALLINNAN OSA-ALUEET Tärkeitä elämän hallinnan
osa-alueita ovat esimerkiksi itseohjautuvuus (suunnittelu, toiminnan ohjaus ja
oma-aloitteisuus), luovuus ja rohkeus tehdä toisin. Näitä osa-alueita yrittäjyyskasvatuksessa on luontevaa
harjoitella. Myös ns. kansalaisen taidoille näyttää olevan tarvetta. Myös
tunne- ja sosiaalisiin taitoihin tulisi antaa opetusta.
UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT. Kyrö ja Carrier
(2005) ovat sitä mieltä, että opettajilla pitäisi olla mahdollisuus tarjota opiskelijoille oppimisympäristöjä,
joissa nämä voivat testata, nähdä, kommunikoida ja tuntea oppimaansa ja sekä
vapaasti organisoida asioita.
KEHITTÄMISHANKKEEN VAIHEET
1.
Oppilastoimikunnan suunnittelukokoukset 3.3. ja 14.4.
2.
Ryhmiin jakautuminen (aamunavaus 17.4.)
3.
Ryhmät kokoontuvat (suunnittelua, harjoittelua 22.4., 28.4. ja
5.5. )
4.
Valmisteluja eri oppitunneilla (kutsut, mainokset, kyltit ja Marimekon
unikot)
5.
Toimintapisteiden rakentaminen, kenraaliharjoitus 8.5.
6. Naisten hemmotteluita
8.5.2014 klo 18.00-20.00
7.
Loppuarviointi ryhmittäin ja tikkarien jako (aamunavaus 9.5.)
8.
Oppilastoimikunnan kauden päätöskokous 26.5. Olokorjaamolla (toiminnan
arviointi ja palkitseminen)
OPPILAIDEN RYHMÄJAKO
1. ISIEN JA LASTEN ULKOLIIKUNNAN
SUUNNITELU JA VETÄMINEN
Arttu, Antti, Eemeli, Eero, Jonne
2. KYNSIEN LAKKAAMINEN JA
KORISTELU
Silja, Heidi, Sandra, Anni, Martta, Petra, Emmi L, Emmi H, Elsa,
3. iPAD OPETTAMINEN
Jesperi, Tuomas, Toivo K, Hermanni, Samuel, Eemil, Voitto, Jyri
4. HIUSTEN LAITTAMINEN JA
KORISTELU
Hilja, Hanna, Annika, Aada, Alina, Petra
5. KAHVILAN PITÄMINEN
Eelis, Oskari, Toivo L, Alpo, Aaro
6. LEIPOMINEN
Janne, Elias, Ossi, Eelis V, Arttu 10v, Helmi, Leevi, Aatu, Otto,
Kivi, Alma
7. MAINOKSIEN, KYLTTIEN
JA ESITTEIDEN TEKEMINEN
Juha, Jimi ja Emmi
8. OPASTAMINEN
Jenni, Alina ja Akseli
Jenni, Alina ja Akseli
9.
RENTOUTTAMINEN
Eero, Jonne ja Onni
10. HIEROMINEN
Juha ja Joni
11. . MAUSTEIDEN MYYMINEN (Heikkilän yrttitilan lahjoitus)
Janne, Arttu ja Elias
KUTSU
HEMMOTTELUILTA
KAIKILLE NAISILLE (ulkoliikuntaa isille ja lapsille)
Tule virkistäytymään Rahulan koulun oppilaiden
järjestämässä Hemmotteluillassa.
Ilta järjestetään Rahulan koululla torstaina 8.5. klo
18.00-20.00.
Miehille ja lapsille on järjestetty samaan aikaan
ohjattua ulkoliikuntaa.
Paikalla kahvila, jossa on tarjolla oppilaiden
leipomuksia vapaaehtoisella maksulla.
Ohjelmassa seuraavia puolen tunnin toimintapisteitä oman
valinnan mukaan:
v Rentoudu
ja voimaannu
v Hiukset
koreaksi
v Kynnet
kauniiksi
v iPad
haltuun
v Opi
solmimaan huiveja
v Opi
uusia servettitaitoksia
v Valmista
itsellesi rannekoru (tarvikekustannus)
Lisäksi paikalla useita tuote-esittelijöitä sekä
ammattiopistolta artesaaniopiskelijoita, jotka myyvät itse tekemiään koruja.
Voit tehdä edullisia hankintoja itsellesi tai vinkata
isälle mieleisestä Äitienpäivälahjasta.
Hemmottelevin terveisin,
Rahulan koulun oppilastoimikunta
JÄLKISANAT
Tapahtuma onnistui hyvin. Lähes kaikki koulumme oppilaat
pääsivät osallistumaan iltaan. Paikalla oli n. 40 naista, joista suurin osa oli
koulumme oppilaiden äitejä tai sukulaisia. Lisäksi isiä ja pieniä lapsia oli mukana
n.20.
Valitettavasti emme olleet saaneet kylän muuta väkeä liikkeelle
toivomallamme tavalla. Olimme tehneet oppilaiden mukana postilaatikkomainontaa,
sekä kylän ilmoitusseinille oli viety useita mainoksia. Mainostimme tapahtumaa myös
Etelä-Savon radiossa ja Mikkelin Kaupunkilehdessä.
Onnistuimme tavoitteessamme hemmotella äitejä. Äidit
nauttivat palveluista ja hymy oli huulilla. Moni myös mainitsi, että kotona oli
jo puhuttu koko viikko tulevasta illasta. Monia ilahdutti lasten palveluhenkisyys
ja tekemisen ilo.
Äidit ilahtuivat myös siitä, että palvelut olivat
ilmaisia. Tosin vapaaehtoinen tarjoilumaksu kahvilassa olikin hyvin tuottoisa,
samoin kuin Heikkilän yrttitilan maustelahjoitus oli mittava. Moni isä hankki
äitienpäivälahjan tapahtumasta.
Oppilaat ottivat tapahtuman tosissaan ja hoitivat
tehtävänsä tunnollisesti. Myös oppilaiden käyttäytyminen oli kiitettävää. Havaittavissa
oli yhdessä tekemisen iloa ja halua. Yrittäjämäinen käyttäytyminen näkyi ainakin
oppilaiden ongelmanratkaisussa, sisäisessä motivoitumisessa, kekseliäisyydessä,
yhdessä tekemisessä, sinnikkyydessä, vastuullisuudessa ja osallistumisessa.
Itse tiiviisti hankkeessa mukana olleena opin paljon ilmiökeskeisestä
lähestymistavasta pedagogiikassa. Matkan varrella tuli vastaan paljon
kysymyksiä, kyseenalaistamista, ajattelemista, toisin tekemistä, oppimista ja
moni asia lisäsi uteliaisuuttani.
Erityisen tärkeää
onnistumisen kannalta oli luokkarajoja ylittävä yhteistyö, oppiainerajoja
ylittävä tekeminen, toiminnalliset työmuodot, yksikön joustavuus, luovuus ja
rohkeus. Tärkeää on myös hyödyntää olemassa olevia verkostoja ja suhteita.
Opimme parhaiten, kun olemme aidosti innoissamme. Lauri
Järvilehto kirjassaan Hauskan oppimisen vallankumous (2014) paljastaa miksi innostus,
sisäinen motivaatio ja flow ovat avaintekijöitä oppimisessa. Oppiminen on oltava
ennen kaikkea hauskaa. Oppimisessa ei ole kyse siitä missä olemme kun
aloitamme, vaan mihin päädymme, kun aloitamme harjoitella.
Me kaikki olimme innoissamme ja meillä oli hauskaa tämän
hankkeen parissa. Todennäköisesti siis myös opimme paljon!
YRITTÄJYYSKASVATUS TÄHTÄÄ KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN JA YRITTELIÄISYYTEEN
- NIIN MEKIN RAHULAN KOULULLA!
YHTEISTYÖKUMPPANIT
Rahulan
koulun esikoulu; Tuija Paakkari (rannekorun valmistus
omakustannushinnalla)
Parturikampaamo
Red Hair (lahjoituksena kapat, hiuslakka, jiusväri ja
konsultointia)
Heikkilän
yrttitila (lahjoituksena mausteita myyntiin)
Maatilakahvila
Pub Olokorjaamo
ESEDU:n
artesaaniopiskelijat (omatekoisten korujen myynti)
Tuote-esittelijät:
Saara Isoaho; Forever Living
Products Scandinavia AB
Tiina
Elkharam; Homcare Finland
Ulla
van den Heuvel; Huivi on enemmän kuin vaate- huivimyynti
+Kuva slideshow
kesto: 7.36