Yrittäjyyskasvatuksen PUUTARHA- kehittämishankkeen loppuraportti

Katariina Vilén

Rahulan koulun rehtori

Yrittäjyyskavatuksen PUUTARHA-  kehittämishankkeen loppuraporttI

NAISTEN HEMMOTTELUILTA RAHULAN KOULULLA 8.5.2014

Vedän koulumme OPPILASTOIMIKUNTAA. Oppilastoimikunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa ja tarvittaessa useammin. Tämän opintokokonaisuuden kehittämishankkeeni kohdistui oppilastoimikunnan hallituksen ja oppilaiden kanssa yhdessä suunnittelemaan ja järjestämään ÄITIEN HEMMOTTELUILTAAN Rahulan koululla  8.5.2014.

Opetussuunnitelmassamme osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys – aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille.
Koulun oppimiskulttuurin ja oppimistapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä (Perusopetuksen laatukriteerit): omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

TAUSTAA

Krista Kiurun mielestä koulu ei innosta oppilaita terveeseen uteliaisuuteen ja tiedon keräämiseen. Yhä useampi lapsi haluaa pysyä mukavuusalueellaan. Koulun tulisi myös tarjota enemmän yhteisöllisyyttä, sillä lapselle ja nuorelle on tärkeää tuntea olevansa osa yhteiskuntaa.

Parhaillaan laaditaan uusia opetussuunnitelmia, jotka otetaan käyttöön syksyllä 2016. Tärkeimpiä kysymyksiä tässä ennakoivassa työssä mielestäni ovat seuraavat kysymykset.

USKALLAMMEKO UUDISTUA RIITTÄVÄSTI?  

Inhimillinen ensimmäinen reaktio muutokseen on usein: “Mitä vikaa entisessä oli?”  Muutosvastaisuus on hyvin yleisinhimillinen piirre, johon meillä ei kuitenkaan nykyisin ole enää varaa. Pysyvyyteen pyrkimisessä yhtä tärkeää on, että organisaatiossa on “kellokkaita” tai hengen luojia, jotka jaksavat tehdä työtä ja kannustaa muita muutokseen. Läheskään kaikki entisessä työnteon tavassa ei ole ollut pelkkää virhettä, mutta tulevaisuus edellyttää meiltä koko ajan uutta toisin sanoen jatkuvaa muutosta (Tiimityö - käytännön opas). Julkisuudessa sanotaankin nykyään, että koulun on muututtava. Perinteisesti on ajateltu, että oppijan täytyy muuttua ja että oppijan suunnan määrää opettaja.

MITEN OPETETAAN? Lähtökohtana on, että ihminen on toimija. Keskiöön nousee oppiminen. Kyseessä on kokonaisvaltainen prosessi, jossa yksilö omista lähtökohdistaan oppii koko ajan uutta ja monella tavalla kunkin hetken tarpeiden pohjalta. Ongelmaratkaisu ja itseohjautuvuus nousevat keskeisiksi. Toisaalta se irrottaa oppimisen perinteisestä ajasta ja paikasta (esim. Higgens & Deward,1996) Oppimisympäristöstä muodostuu avoin. Oppimista tapahtuu joka paikassa, missä ihminen liikkuu ja elää, kaikilla mahdollisilla tavoilla. (Kyrö; Yrittäjyyden tarinaa kertomassa 1997).Klassinen ajatus siitä, että opettaja voisi jotenkin siirtää tietämänsä tosiasiat oppijalle, ei pidä paikkansa sen perusteella, mitä nykyisin tiedämme (Lauri Järvilehto; Hauskan oppimisen vallankumous)

MITÄ OPETETAAN? Tänä päivänä tieto on kaikkien saatavilla, jos vain omaa hyvän lukutaidon. Tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää onkin taata kaikille mahdollisimman hyvä luku- ja kirjoitustaito unohtamatta medianlukutaitoa.

MITEN KASVATAMME TULEVAISUUDEN KANSALAISIA? Millaisia tietoja, taitoja ja osaamisia tarvitaan tulevaisuuden kansalaiselta? Nykyisin luovuus, uusien asioiden innovatiivinen keksiminen ja kokeileminen on nostettu tärkeäksi tuottavien ja hyvien työntekijöiden ominaisuudeksi.

ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN. Peruskoulun opetussuunnitelmien perusteissa (16.1.2004) sanotaan: ”Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon” (3.4 Työtavat). Yksilö siis nähdään toimijana. Koululuokissa oppiminen on silti edelleen pääsääntöisesti yksilötyön varassa. Koetaanko yksilöiden erilaisuus yhdessä toimimisen esteeksi? Yksilöllisen persoonallisen kasvun edistäminen ja yhteistyötaitojen lisääminen ei pitäisi nähdä vaihtoehtoina. Päinvastoin ne tukevat toinen toisiaan, kun ne saadaan hyvin toimimaan. Hyvä yhteisö on toinen toisiaan kunnioittavia persoonia. Yksilöllisyyden parhaat puolet rikastuttavatkin kokonaisuutta. Itsensä luontevasti tunteva ja hyväksyvä yksilö on myös hyvä yhteisön jäsen. (Yksilöt yhdessä; Raina, Haapaniemi)

YKSILÖKESKEISYYDESTÄ YHDESSÄ TEKEMISEEN JA YHTEISÖLLISYYTEEN. Meille ihmisille ryhmässä toimiminen on tuttua jo perheestä. Vaikka ryhmätoiminta onkin meille luonnollista, se ei ole aina helppoa. Toisaalta ryhmän onnistuessa se antaa todella paljon.
Ryhmässä maailma on rikkaampaa kuin oma yksityinen maailmamme. Toimivassa ryhmässä kaikki jäsenet tuntevat ryhmän perustehtävän. Kuitenkin ryhmä määrittelee ne aina uudelleen.
Ryhmä tarjoaa meille monenlaisia tietoja sekä tuntemuksia itsestämme, toisista ihmisistä ja ympäristöstämme. Ryhmässä opimme ilmaisemaan itseämme sekä kuuntelemaan muita entistä enemmän. Hyvin toimivassa ryhmässä osataan kuunnella sekä ilmaista tunteita ja erimielisyyksiä He tuntevat vastuuta toisistaan sekä ryhmästä. Ryhmän ilmapiiri on vapaa ja luonteva, ja kaikilla on hyvä olla ryhmässä.

MITEN SYNNYTÄMME INNOSTUMISTA OPPIMISEEN?
Kyse on opettamisen ja oppimisen “uudenlaisesta“ ajattelusta. Opettajan tulisi järjestää oppilaille oppimistilanteita sekä ohjata ja neuvoa heitä yksilöllisesti, kun taas oppilaat opiskelevat yhdessä ja opettavat toisiaan. Onnistuessaan oppilaiden vuorovaikutustaidot kehittyvät, luovat ratkaisut lisääntyvät ja oppimisen ilo kasvaa. Todennäköisesti opettajalla on myös paremmin aikaa ohjata apua tarvitsevia henkilökohtaisesti.

UUTENA HAASTEENA ELÄMÄNHALLINNAN OSA-ALUEET Tärkeitä elämän hallinnan osa-alueita ovat esimerkiksi itseohjautuvuus (suunnittelu, toiminnan ohjaus ja oma-aloitteisuus), luovuus ja rohkeus tehdä toisin. Näitä osa-alueita yrittäjyyskasvatuksessa on luontevaa harjoitella. Myös ns. kansalaisen taidoille näyttää olevan tarvetta. Myös tunne- ja sosiaalisiin taitoihin tulisi antaa opetusta.

UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT. Kyrö ja Carrier (2005) ovat sitä mieltä, että opettajilla pitäisi olla mahdollisuus tarjota opiskelijoille oppimisympäristöjä, joissa nämä voivat testata, nähdä, kommunikoida ja tuntea oppimaansa ja sekä vapaasti organisoida asioita.

KEHITTÄMISHANKKEEN VAIHEET

1.    Oppilastoimikunnan suunnittelukokoukset 3.3. ja 14.4.

2.    Ryhmiin jakautuminen (aamunavaus 17.4.)

3.    Ryhmät kokoontuvat (suunnittelua, harjoittelua 22.4., 28.4. ja 5.5. )

4.    Valmisteluja eri oppitunneilla (kutsut, mainokset, kyltit ja Marimekon unikot)

5.    Toimintapisteiden rakentaminen, kenraaliharjoitus 8.5.

6.    Naisten hemmotteluita 8.5.2014 klo 18.00-20.00

7.    Loppuarviointi ryhmittäin ja tikkarien jako (aamunavaus 9.5.)

8.    Oppilastoimikunnan kauden päätöskokous 26.5. Olokorjaamolla (toiminnan arviointi ja palkitseminen)

OPPILAIDEN RYHMÄJAKO

1.    ISIEN JA LASTEN ULKOLIIKUNNAN SUUNNITELU JA VETÄMINEN

Arttu, Antti, Eemeli, Eero, Jonne

2.    KYNSIEN LAKKAAMINEN JA KORISTELU

Silja, Heidi, Sandra, Anni, Martta, Petra, Emmi L, Emmi H, Elsa, 

3.    iPAD OPETTAMINEN

Jesperi, Tuomas, Toivo K, Hermanni, Samuel, Eemil, Voitto, Jyri

4.    HIUSTEN LAITTAMINEN JA KORISTELU

Hilja, Hanna, Annika, Aada, Alina, Petra

5.    KAHVILAN PITÄMINEN

Eelis, Oskari, Toivo L, Alpo, Aaro

6.    LEIPOMINEN

Janne, Elias, Ossi, Eelis V, Arttu 10v, Helmi, Leevi, Aatu, Otto, Kivi, Alma

7.    MAINOKSIEN, KYLTTIEN JA ESITTEIDEN TEKEMINEN

Juha, Jimi ja Emmi

8.    OPASTAMINEN
Jenni, Alina ja Akseli

9.    RENTOUTTAMINEN

Eero, Jonne ja Onni

10. HIEROMINEN

Juha ja Joni

11. . MAUSTEIDEN MYYMINEN (Heikkilän yrttitilan lahjoitus)

Janne, Arttu ja Elias

KUTSU

HEMMOTTELUILTA  KAIKILLE NAISILLE  (ulkoliikuntaa isille ja lapsille)

Tule virkistäytymään Rahulan koulun oppilaiden järjestämässä Hemmotteluillassa.

Ilta järjestetään Rahulan koululla torstaina 8.5. klo 18.00-20.00.

Miehille ja lapsille on järjestetty samaan aikaan ohjattua ulkoliikuntaa.

Paikalla kahvila, jossa on tarjolla oppilaiden leipomuksia vapaaehtoisella maksulla.

Ohjelmassa seuraavia puolen tunnin toimintapisteitä oman valinnan mukaan:

v  Rentoudu ja voimaannu

v  Hiukset koreaksi

v  Kynnet kauniiksi

v  iPad haltuun

v  Opi solmimaan huiveja

v  Opi uusia servettitaitoksia

v  Valmista itsellesi rannekoru (tarvikekustannus)

Lisäksi paikalla useita tuote-esittelijöitä sekä ammattiopistolta artesaaniopiskelijoita, jotka myyvät itse tekemiään koruja.

Voit tehdä edullisia hankintoja itsellesi tai vinkata isälle mieleisestä  Äitienpäivälahjasta.

Hemmottelevin terveisin,

Rahulan koulun oppilastoimikunta

JÄLKISANAT

Tapahtuma onnistui hyvin. Lähes kaikki koulumme oppilaat pääsivät osallistumaan iltaan. Paikalla oli n. 40 naista, joista suurin osa oli koulumme oppilaiden äitejä tai sukulaisia. Lisäksi isiä ja pieniä lapsia oli mukana n.20.

Valitettavasti emme olleet saaneet kylän muuta väkeä liikkeelle toivomallamme tavalla. Olimme tehneet oppilaiden mukana postilaatikkomainontaa, sekä kylän ilmoitusseinille oli viety useita mainoksia. Mainostimme tapahtumaa myös Etelä-Savon radiossa ja Mikkelin Kaupunkilehdessä.

Onnistuimme tavoitteessamme hemmotella äitejä. Äidit nauttivat palveluista ja hymy oli huulilla. Moni myös mainitsi, että kotona oli jo puhuttu koko viikko tulevasta illasta. Monia ilahdutti lasten palveluhenkisyys ja tekemisen ilo.  

Äidit ilahtuivat myös siitä, että palvelut olivat ilmaisia. Tosin vapaaehtoinen tarjoilumaksu kahvilassa olikin hyvin tuottoisa, samoin kuin Heikkilän yrttitilan maustelahjoitus oli mittava. Moni isä hankki äitienpäivälahjan tapahtumasta.

Oppilaat ottivat tapahtuman tosissaan ja hoitivat tehtävänsä tunnollisesti. Myös oppilaiden käyttäytyminen oli kiitettävää. Havaittavissa oli yhdessä tekemisen iloa ja halua. Yrittäjämäinen käyttäytyminen näkyi ainakin oppilaiden ongelmanratkaisussa, sisäisessä motivoitumisessa, kekseliäisyydessä, yhdessä tekemisessä, sinnikkyydessä, vastuullisuudessa ja osallistumisessa.

Itse tiiviisti hankkeessa mukana olleena opin paljon ilmiökeskeisestä lähestymistavasta pedagogiikassa. Matkan varrella tuli vastaan paljon kysymyksiä, kyseenalaistamista, ajattelemista, toisin tekemistä, oppimista ja moni asia lisäsi uteliaisuuttani.

 Erityisen tärkeää onnistumisen kannalta oli luokkarajoja ylittävä yhteistyö, oppiainerajoja ylittävä tekeminen, toiminnalliset työmuodot, yksikön joustavuus, luovuus ja rohkeus. Tärkeää on myös hyödyntää olemassa olevia verkostoja ja suhteita.

Opimme parhaiten, kun olemme aidosti innoissamme. Lauri Järvilehto kirjassaan Hauskan oppimisen vallankumous (2014) paljastaa miksi innostus, sisäinen motivaatio ja flow ovat avaintekijöitä oppimisessa. Oppiminen on oltava ennen kaikkea hauskaa. Oppimisessa ei ole kyse siitä missä olemme kun aloitamme, vaan mihin päädymme, kun aloitamme harjoitella.

Me kaikki olimme innoissamme ja meillä oli hauskaa tämän hankkeen parissa. Todennäköisesti siis myös opimme paljon!

YRITTÄJYYSKASVATUS TÄHTÄÄ KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN JA YRITTELIÄISYYTEEN - NIIN MEKIN RAHULAN KOULULLA!

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Rahulan koulun esikoulu; Tuija Paakkari (rannekorun valmistus omakustannushinnalla)

Parturikampaamo Red Hair (lahjoituksena kapat, hiuslakka, jiusväri ja konsultointia)

Heikkilän yrttitila (lahjoituksena mausteita myyntiin)

Maatilakahvila Pub Olokorjaamo

ESEDU:n artesaaniopiskelijat (omatekoisten korujen myynti)

Tuote-esittelijät:

Saara Isoaho;  Forever Living Products Scandinavia AB

Tiina Elkharam; Homcare Finland

Ulla van den Heuvel; Huivi on enemmän kuin vaate- huivimyynti

+Kuva slideshow  

kesto: 7.36